TAUSTA

Mietimme miten juhlistaa yhdistyksen pitkää historiaa. Yhdistys on vahvasti perinteiseen kansantanssiin pohjaava, mutta haluttiin kokeilla jotakin uutta. Koreografinen, kansantanssin liikekieleen pohjautuva koko illan tanssiteos alkoi ajatuksena kiehtoa. Tämä antaa mahdollisuuden laajentaa tanssijoiden omaa tanssijuutta esittävän taiteen mukaan tullessa.

Ajatusta hiottiin ja halusimme ehdottomasti sitoa teoksen teeman myös kotikaupunkiimme Hyvinkääseen. Hyvinkää ja sen historia vilkkaana tehdas- ja parantolakaupunkina on liian unohdettu. Halusimme myös tuoda omaa historiaamme hyvinkääläisinä esiin.

Idea Helena Schjerfbeckistä ja hänen hyvinkääläisistä malleista syntyi Hyvinkään Taidemuseo Taidelabran näyttelystä, joka kertoo taiteilijan teoksista ja hänen malleistaan videokertomuksin.

Teos kuvaa hyvinkääläistä elämänmenoa vuosien 1902-1925 välillä. Muun muassa maalausten Halkopoika (1911), Hiihtäjätär (1909), Ompelijatar (1905), Marianne Ruovedeltä (1924) ja Pukukuva (1908-1909) kautta tuodaan esiin yhteiskunnan ajankuvaa ja yksittäisten hyvinkääläisten tarinoita. Keskeisiä tapahtumia koetaan Helenen kotipiirin lisäksi rautatieasemalla, villatehtaalla ja parantolassa, kun Helenen malit tuovat oman elämänsä mukaan istahtaessaan malleiksi. Hyvinkään kansainvälinen tunnelma välittyy erityisesti tanssin kautta. Venäläiset emigrantit ja amerikkalaiset parantolan asiakkaat tuovat tanssien kautta Hyvinkään 1900-luvun alun tunnelmaa esiin.

Nimi Helenen galleria pohjaa Helenen Hyvinkäällä kirjeeseen kirjoittamaan ajatukseen, että asemalla junan ikkunoista kurkistelevat ihmiset ovat mielenkiintoisin taulugalleria.